Mitä tiede kertoo G-pisteestä

Mitä tutkimukset yhdessä kertovat

Tästä aiheesta ei ole yksimielisyyttä, eikä suurin osa anatomisista tutkimuksista löydä omaa rakennetta (Hoag et al., 2017; Aydın et al., 2020; Pan et al., 2015). Systemaattinen katsaus päättelee, että luotettavat tieteelliset ja kliiniset tiedot tukevat G-pisteen anatomisen rakenteen olemassaoloa (Ostrzenski et al., 2019).

Kolme muuta katsausta päätyy päinvastaiseen johtopäätökseen: yhden mukaan näyttö oli liian heikkoa, koska havainnot perustuivat hyvin harvoihin ihmisiin; toisen mukaan tiedot viittaavat siihen, ettei G-pistettä ole olemassa; ja kliinisen anatomian katsauksessa todetaan, että emättimen etuseinämän distaalinen osa vaikuttaa emättimen herkimmältä alueelta, mutta anatomisen G-pisteen olemassaoloa ei ole edelleenkään osoitettu (Hines et al., 2001; Puppo et al., 2012; Pan et al., 2015).

Myöskään rakennetta suoraan etsineet tutkimukset eivät löydä sitä.

Kolmentoista naisvainajan dissektiossa emättimen etuseinämän alla oli vain virtsaputki ja sen vuoraus, ei mitään, mikä olisi vastannut G-pistettä, ja laskeuman vuoksi leikattujen naisten histologisessa analyysissä hermot ja verisuonet olivat jakautuneet melko tasaisesti, eikä virtsaputken vierestä löytynyt tiheämmän esiintymisen aluetta (Hoag et al., 2017; Aydın et al., 2020).

Toinen katsaus, joka koskee klitoriksen anatomiaa, muistuttaa, että emättimen erogeenisyyden alkuperä ei välttämättä johdu pelkästään klitoriksen stimulaatiosta.

Suurempi yksimielisyys on myytin ympärillä olevista asioista.

Gynekologian hoitosuositus muistuttaa, että laadukasta tietoa kosmeettisten sukuelinleikkausten tehosta puuttuu, ja Portugalin ja Saudi-Arabian terveydenhuollon ammattilaisille ja lääketieteen opiskelijoille tehdyissä kyselyissä suurin osa piti "G-pisteen suurentamista" lääketieteellisesti perusteettomana (Obstet Gynecol, 2020; Vieira-Baptista et al., 2017; Iqbal et al., 2021).

Selkäydinvammoja käsittelevä katsaus ehdottaa, että omatoimiseen tutkimiseen sisällytetään emättimen seinämän stimulointi klitoriksen, kohdunkaulan ja nännien lisäksi (Courtois et al., 2017).

Missä tutkimukset ovat eri mieltä

Erimielisyys koskee sitä, onko G-piste oma anatominen rakenteensa. Systemaattinen katsaus puolustaa, että on; kolme muuta katsausta sekä dissektio- ja histologiatutkimukset eivät löydä sitä (Ostrzenski et al., 2019; Puppo et al., 2012; Hoag et al., 2017).

Emättimen etuseinämässä näyttää kyllä olevan erityisen herkkä alue, mutta se ei tarkoita erillistä elintä (Pan et al., 2015).

Näytön rajoitukset

Anatomiset tutkimukset ovat pieniä: dissektio tehtiin kolmelletoista vainajalle ja histologinen analyysi laskeuman vuoksi leikatuille naisille, jotka eivät välttämättä edusta kaikkia (Hoag et al., 2017; Aydın et al., 2020). Katsaukset tiivistävät nämä samat tutkimukset, joita on vähän.

Ammattilaisten kyselyt keräävät mielipiteitä, eivät näyttöä tehosta, eikä ole kokeita, jotka vertaisivat stimulaatiotekniikoita (Vieira-Baptista et al., 2017; Iqbal et al., 2021).

Tutkimukset yksitellen

Olemme koonneet 10 tarkistettua tutkimusta. Jokainen tiivistelmä on omamme; lainausmerkeissä oleva lainaus on sanatarkka poiminta alkuperäisestä englanninkielisestä abstraktista.

Muita kirjaston aiheita

• Klitoriksen stimulaatio11 tutkimusta
• Vibraattorit9 tutkimusta